#32. Vieraana Juha Klaavu: Miten lapsuuden kehityksellinen trauma näyttäytyy eroissa?

Mitä on lapsuuden kehityksellinen trauma? Miten se syntyy? Onko sitä kaikilla? Miten se vaikuttaa meidän parisuhteisiin?

Muun muassa näihin kysymyksiin ja paljoon muuhun antaa vastauksia tänään jungilainen psykoanalyytikko ja psykoterapeutti sekä kirjailija Juha Klaavu.

Juhan nettisivuille tästä.
Osta Juhan kirjoittama kirja "Lapsuuden kehityksellinen trauma" tästä.
Juhan Youtube-kanava.

Kysymyksiä voi lähettää osoitteeseen info@riiareijola.com tai somessa!

*sisältää mainoslinkin

*Kuuntele Juhan kirja BookBeatissa. Linkin kautta uusille tilaajille ilmainen 30 päivän kokeilujakso <3

#30. Miten rakentaa omaa hyvinvointia eron jälkeen? Osa 2.

Kannattaako meidän etsiä merkitystä? Tiesitkö, että voit saavuttaa myös silloin, kun ystäväsi saavuttavat? Mitä muuta, kuin nukkumista, on lepo? Muun muassa näihin kysymyksiin vastataan tässä jaksossa.

Jos et vielä kuunnellut ensimmäistä osaa aiheesta niin käy kuuntelemassa se tästä!

*sisältää mainoslinkkejä

Kirjasuosituksia:

*Ikigai - Pitkän ja onnellisen elämän salaisuus japanilaisittain -  Hector Garcia & Francesc Miralles (kuuntele ilmaiseksi BookBeatissa / linkin kautta uusille tilaajille ilmainen 30 päivän kokeilujakso) tai tilaa *tästä kirja kotiin
*Valonöörit - Frank Martela (kuuntele ilmaiseksi BookBeatissa / linkin kautta uusille tilaajille ilmainen 30 päivän kokeilujakso)
*Merkityksellisyyden voima - Emily Esfahani Smith
*Sacred Rest - Saundra Dalton Smith 
*Flourish - Martin Seligman
*Authentic Happiness - Martin Seligman

#29. Miten rakentaa omaa hyvinvointia eron jälkeen? Osa 1.

Mistä asioista koostuu psykologinen hyvinvointi? Mikä ihmeen PERMA-V? Miten lisätä positiivisia tunteita? Mitä on uppoutuminen? Muun muassa näihin kysymyksiin vastataan tässä jaksossa.

*sisältää mainoslinkkejä

Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta:

*Positiivinen psykologia - Markku Ojanen  (kuuntele ilmaiseksi BookBeatissa / linkin kautta uusille tilaajille ilmainen 30 päivän kokeilujakso)
*Flow - Anna mennä ja onnistu - Leena Matikka (kuuntele ilmaiseksi BookBeatissa / linkin kautta uusille tilaajille ilmainen 30 päivän kokeilujakso)
*Flourish - Martin Seligman
*Authentic Happiness - Martin Seligman
*Positivity - Barbara Fredrickson
*Love 2.0. - Barbara Fredrickson
*Flow - Mihály Csíkszentmihályi

#28. Millä eri tavoin huolehtia itsestään eron jälkeen?

Mikä on Maslown tarvehierarkia? Miten se liittyy eroihin? Minkälaisia erilaisia perustavanlaatuisia tarpeita meillä on, joista huolehtia ja miten? Muun muassa näihin kysymyksiin vastataan tässä jaksossa.

#27. Miten jatkaa "ero-limbosta" eteenpäin?

Ollako vai eikö olla? Mikä on ero-limbo? Mistä se johtuu? Miten sieltä pääsee eteenpäin? Muun muassa näihin kysymyksiin vastataan tässä jaksossa. 

#26. Mitä erot saattavat paljastaa meille traumoista?

Mitä on ns. ison ja pienen T:n traumat? Miten traumat liittyvät parisuhteisiin ja eroihin?Missä trauma meissä asuu, miten se näkyy? Muun muassa näihin kysymyksiin lähdetään vastaamaan tässä jaksossa.

*sisältää mainoslinkkejä

Aloita *tästä Audiblen ilmainen 30 päivän kokeilujakso ja kuuntele esimerkiksi jaksossa mainittu *Gabor Maten The Myth of Normal. Saat kokeilujakson myötä ladattua itsellesi yhden kirjan maksutta, joka jää kirjastoosi myös sen jälkeen, kun päätät jäsenyytesi. Voit peruuttaa jäsenyytesi koska tahansa.

Tai tilaa *tästä kirjaversio.

Muita kirjasuosituksia:

*Anchored - Deb Dana
*Healing Developmental Trauma - Laurence Heller & Aline Lepierre
*Running on Empty - Jonice Webb
*Opas vagushermon parantavaan voimaan - Stanley Rosenberg
*Trauma of Everyday Life - Mark Epstein 
*Traumainformoitu työote - Tiina Hipp & Johanna Linner Matikka

#25. Mitä meidän kannattaa tietää stressistä eron jälkeen?

Tässä jaksossa Riia puhuu stressireaktiosta pohjaten polyvagaaliteoriaan. Hän aloittaa teorialla ja jatkaa sitten vetämään lankoja siihen, mitä tämä kaikki tarkoittaa käytännössä erotilanteissa. Kyseessä on monisyinen asia, mutta jää kuulolle jos haluat kuulla, että mitä ja miksi meidän kannattaa ymmärtää stressireaktiosta.

*sisältää mainoslinkkejä

Aloita *tästä Audiblen ilmainen 30 päivän kokeilujakso ja kuuntele esimerkiksi jaksossa mainittu *Deb Danan Anchored. Saat kokeilujakson myötä ladattua itsellesi yhden kirjan maksutta, joka jää kirjastoosi myös sen jälkeen, kun päätät jäsenyytesi. Voit peruuttaa jäsenyytesi koska tahansa.

Muut kirjavinkit:

*Opas vagushermon parantavaan voimaan - Stanley Rosenberg
*The Polyvagal Theory - Stephen W. Porges

Lähteitä: 

Dana, D. (2021). Anchored: How to befriend your nervous system using Polyvagal theory. Sounds True.

Porges, S. W. (2022). Polyvagal theory: A science of safety. Frontiers in Integrative Neuroscience, 16. https://doi.org/10.3389/fnint.2022.871227

Sbarra, D. A., & Hazan, C. (2008). Coregulation, dysregulation, self-regulation: An integrative analysis and empirical agenda for understanding adult attachment, separation, loss, and recovery. Personality and Social Psychology Review, 12(2), 141-167. https://doi.org/10.1177/1088868308315702

Tai aloita *tästä BookBeatin ilmainen 30 päivän kokeilujakso (vain uusille tilaajille). Palvelussa pääset kuuntelemaan muun muassa Maaret Kallion Voimana toivo -kirjan äänikirjana. Tilauksen voi perua koska tahansa.

#24. Mikä rooli henkisyydellä on eron jälkeen?

Tässä jaksossa Riia puhuu siitä, kuinka erot, joskus elämältä pohjan vievinä kriiseinä, saattavat ns. herättää tai aktivoida henkisyyttä. Tämä voi tapahtua äkillisenä henkisenä heräämisenä tai hitaammin kriisin  navigoimisen seurauksena. Jaksossa keskitytään enemmän jälkimmäiseen.

Henkisyydellä viitataan kokemukseen, jostain itseä ja omaa ymmärrystä suuremmasta. Henkisyyden on tutkimuksissa todettu tukevan hyvinvointia, myös elämän kriisien keskellä.

Riia kertoo tapoja, joilla henkisyyttä voi kultivoida omassa elämässään eron keskellä.

*sisältää mainoslinkkejä
 
Kirjavinkit:

*Olet jo perillä - Jon Kabat Zinn
*Second Wave Positive Psychology - Ivtzan et. al.
*Itsemyötätunto - Kristin Neff
*Voimana toivo - Maaret Kallio

Tai aloita *tästä BookBeatin ilmainen 30 päivän kokeilujakso (vain uusille tilaajille). Palvelussa pääset kuuntelemaan muun muassa Maaret Kallion Voimana toivo -kirjan äänikirjana. Tilauksen voi perua koska tahansa.

#23. Milloin lähteä deittailemaan eron jälkeen?

Mikä on se kuuluisa oikea aika lähteä treffailemaan eron jälkeen? Täytyykö ensin olla onnellinen yksin? Onko deittailu vakavaa? Muun muassa näihin kysymyksiin haetaan vastausta tässä jaksossa.

*sisältää mainoslinkkejä

Pssst! Yli 28-vuotiaat tositarkoituksella kumppania etsivät, aloita *tästä Eliittikumppani-jäsenyys. Palvelussa sinut mätsätään persoonallisuustestin perusteella treffikumppanien kanssa. Palvelu on suunnattu tosi-rakkautta etsiville. 

#22. Mitkä ovat kukoistuksen kahdet kasvot eron jälkeen?

Tällä viikolla Riia puhuu kukoistuksesta. Mistä se tulee? Mitä se tarkoittaa?

Hän alustaa hieman positiivisen psykologian historialla ja kertoo siitä kuinka positiivisen psykologian 'toinen aalto' tuli haastamaan tieteenalan liiallista keskittymistä elämän 'positiivisiin' puoliin ja siitä, kuinka elämän epämukavillakin kokemuksilla ja puolilla on osuutensa elämässä ja kukoistuksessa.

Näiden pohjalta hän jakaa oman filosofiansa kukoistuksesta eron jälkeen.

Jaksossa 7 on jo avattu hieman sitä, mitä on eronjälkeinen kukoistus ja käytännön vinkkejä sen edistämiseksi. Käy kuuntelemassa jos kiinnostaa!

Tässä jaksossa tuotiin kuitenkin esiin sitä, kuinka on myöskin ok olla kukoistamatta. Ja kuinka kukoistus (ehkä väärä sana tässä yhteydessä, mutta kuitenkin) voi näyttää erilaiselta eri elämän olosuhteissa.

Muistakaa kuitenkin pyytää apua jos olo käy tukalaksi. Esimerkiksi Mieli Ry:n kriisipuhelin päivystää 24 h numerossa 09 2525 0111

Siirry kuuntelemaan jakso 22. tästä!

Lähteet:

Ivtzan, I., Lomas, T., Hefferon, K., & Worth, P. (2015). Second wave positive psychology: Embracing the dark side of life. Routledge.

Keyes, C. L. (2002). The mental health continuum: From languishing to flourishing in life. Journal of Health and Social Behavior, 43(2), 207. https://doi.org/10.2307/3090197

Seligman, M. E. (1999). The President's Address (Word Document). American Psychologist, 54(8). Retreived from: https://ppc.sas.upenn.edu/sites/default/files/APA%20President%20Address%201998.docx

Wong, P. T. (2019). Second wave positive psychology’s (PP 2.0) contribution to counselling psychology. Counselling Psychology Quarterly, 32(3-4), 275-284. https://doi.org/10.1080/09515070.2019.1671320

#21. Voiko itseensä luottaa eron jälkeen?

Tai ehkä pikemminkin, voiko omaan arvostelukykyynsä luottaa eron jälkeen?

Lyhyt vastaus on kyllä. Aina kannattaa harjoittaa omaa arvostelukykyä ja autonomiaa oman hyvinvointinsa tukemiseksi.

Kaikkiin impulsseihin ja ajatuksiin ei kuitenkaan kannata luottaa, sillä ne saattavat olla tunteiden tai stressireaktion tuotosta ja muuttuvat, kun tunne tai stressireaktio menee ohi.

Itseään voi tukea kirkastamalla omat arvonsa ja toimia niiden mukaan impulssien ja reaktioiden sijaan.

Itseensä luottaminen pitää sisällään myös itsestä vastuun kannon ja joskus se tarkoittaa sitä, että myöntää, ettei itse tiedä parhaiten ja luottaa esimerkiksi ammattilaisten apuun.

Lisävinkit siihen, miten vahvistaa itsetuntemusta niin, että luottamus itseen myös vahvistuu tällä kertaa Instagramissa <3

Siirry kuuntelemaan jakso 21. tästä!

#20. Mitä haasteita some tuo mukanaan eron jälkeen?

Hyvä, paha some.  Tänään Riia puhuu somesta ja sen tuomista haasteista ja mahdollisuuksista eron jälkeen. 

Some kohtalaisen tuoreena tulokkaana ajassamme tuo mukanaan uudenlaisia haasteita, joiden kanssa saatamme joutua painiskelemaan eron jälkeen. 

Tarkastelun alla on vastaukset seuraaviin kysymyksiin:

- Täytyykö / kannattaako lakata seuraamasta exää somessa? 
- Täytyykö julkaisut ja kuvat exän kanssa poistaa? 
- Miten suhtautua muiden (tutut, ystävät, perhe, tuntemattomat) julkaisuihin ja someen ylipäätään eron jälkeen? 
- Miten suhtautua muihin, mahdollisesti omaan tilanteeseen liittyviin, sisältöihin somessa? 

Näihin ei tietenkään ole yksiselitteisiä vastauksia! Jaksossa Riia tarkastelee aiheita eri näkökulmista ja mahdollisista tilanteista ja reaktioista käsin. Hän kannustaa olemaan rehellinen itselleen ja tukemaan itseään luomalla sellaisen (online) ympäristön, joka suojaa omaa toipumista

Siirry kuuntelemaan jakso 20. tästä!

#19. Reflektoidako vai eikö reflektoida eron jälkeen?

Tässä jaksossa Riia puhuu reflektoinnista eron jälkeen ja pyrkii vastaamaan kysymykseen siitä, onko reflektointi tarpeellista, hyödyllistä tai jopa haitallista eron jälkeen.

Riia avaa muutamia tutkimuksia, jotka ovat paneutuneet aiheeseen eron jälkeisessä yhteydessä. Tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Riia kannustaa kuuntelemaan itseään, tukeeko reflektointi omaa toipumista ja hyvinvointia?

Sumussa on vaikea nähdä eteen tai taakse. Eli silloin, kun tunteet sumentaa ajattelun voi olla hyvä jättää reflektointi sikseen ja antaa merkitysten, ymmärrysten ja pohdiskelun tulla myöhemmin.

Joskus oivalluksia tapahtuu juuri silloin, kun annamme itsellemme tilaa, ajattelemme ehkä jotain ihan muuta. 

Ajatuksiamme emme kuitenkaan voi pysäyttää. Jos tuntuu, että kaipaa tukea ajatusten työstämiseen, niin ehdottomasti kannattaa sitä hakea <3

Siirry kuuntelemaan jakso 19. tästä!

Jakson lähteet:

Bourassa, K. J., Manvelian, A., Boals, A., Mehl, M. R., & Sbarra, D. A. (2017). Tell me a story: The creation of narrative as a mechanism of psychological recovery following marital separation. Journal of Social and Clinical Psychology, 36(5), 359-379. https://doi.org/10.1521/jscp.2017.36.5.359

Del Palacio‐González, A., Clark, D. A., & O'Sullivan, L. F. (2016). Cognitive processing in the aftermath of relationship dissolution: Associations with concurrent and prospective distress and posttraumatic growth. Stress and Health, 33(5), 540-548. https://doi.org/10.1002/smi.2738

FAGUNDES, C. P. (2011). Getting over you: Contributions of attachment theory for postbreakup emotional adjustment. Personal Relationships, 19(1), 37-50. https://doi.org/10.1111/j.1475-6811.2010.01336.x

Kellas, J. K., & Manusov, V. (2003). What's in a story? The relationship between narrative completeness and adjustment to relationship dissolution. Journal of Social and Personal Relationships, 20(3), 285-307. https://doi.org/10.1177/0265407503020003002

SAFFREY, C., & EHRENBERG, M. (2007). When thinking hurts: Attachment, rumination, and postrelationship adjustment. Personal Relationships, 14(3), 351-368. https://doi.org/10.1111/j.1475-6811.2007.00160.x

Samios, C., Henson, D. F., & Simpson, H. J. (2014). Benefit finding and psychological adjustment following a non-marital relationship breakup. Journal of Relationships Research, 5. https://doi.org/10.1017/jrr.2014.6

Sbarra, D. A., Boals, A., Mason, A. E., Larson, G. M., & Mehl, M. R. (2013). Expressive writing can impede emotional recovery following marital separation. Clinical Psychological Science, 1(2), 120-134. https://doi.org/10.1177/2167702612469801

Slotter, E. B., & Ward, D. E. (2014). Finding the silver lining. Journal of Social and Personal Relationships, 32(6), 737-756. https://doi.org/10.1177/0265407514546978

#17. Minkälaisia selviytymisstrategioita käytämme eron jälkeen?

Tässä jaksossa Riia puhuu erilaisista selviytymisstrategioista, joita saatamme käyttää eron jälkeen. 

Joitain niistä käytämme tietoisesti ja toisia tiedostamattamme.

Hän puhuu kolmesta eri (ns.) kategoriasta, joihin erilaisia strategioita voidaan luokitella.

1. Maladaptive coping strategies eli ns. sopeutumattomat (?) selviytymisstrategiat, eli strategiat, jotka usien tuo lyhyen ajan  helpotusta, mutta mahdollisesti pitkän ajan harmia
2. Problem-focused coping strategies eli ns. ongelmakeskeiset, mutta ehkäpä enemmänkin ratkaisukeskeiset selviytymisstrategiat
3. Emotion-focused coping strategies eli ns. tunnekeskeiset selviytymisstrategiat

Käytämme erotilanteessa strategioita kaikista em. kategorioista ja kaikilla on paikkansa. Jakson tarkoituksena on tarjota tietoa näistä, ehkä auttaa tunnistamaan niitä omassa elämässä.   

Lista ei ole kattava, vaan enemmänkin pintaraapaisu. 

Tässä vielä Riian mainitseman Tyyneysrukouksen vapaa käännös:

Suotakoon minulle tyyneyttä hyväksyä ne asiat, joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa ne asiat, jotka voin ja viisautta erottaa nämä toisistaan.

Aluperäinen:

God, grant me the serenity to accept the things I cannot change, courage to change the things I can, and wisdom to know the difference.

Siirry kuuntelemaan jakso 17. tästä!

#16. Miten selvitä kosketuksen kaipuusta eron jälkeen?

Tällä viikolla Riia keskustelee kosketuksen kaipuusta eron jälkeen. Kyseessä on yleinen ja inhimillinen, mutta vähän esiin nostettu kokemus eron jälkeen. 

Meillä on ihmisinä luonnollinen tarve kosketukselle jo syntymästä asti ja kosketuksella on tärkeä rooli meidän hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta.  Riia kertoo hiukan, mitä tutkimukset sanovat aiheesta ja, miksi kosketuksen kaipuu saattaa tuntua niin suurena eron jälkeen. 

Sitten hän antaa vinkkejä, että miten parisuhteen kosketuksen poissaoloa voi lähteä korvaamaan ja, miten pitää itsestään huolta kaipuun keskellä. 

Aiheita: 

- läheisten kosketus
- lemmikkien kosketus
- itsensä koskettaminen 
- hieronta
- harrastukset 
- muu samoja fysiologisia reaktioita aiheuttava tekeminen, esim. liikunta
- kaipuun ja yksinäisyyden kanssa oleminen
- itse omien tarpeiden täyttäminen 

Tämäkään ei aina tule olemaan näin <3

Siirry kuuntelemaan jakso 16. tästä!

Jakson lähteet:

Beetz, A., Uvnäs-Moberg, K., Julius, H., & Kotrschal, K. (2012). Psychosocial and Psychophysiological effects of human-animal interactions: The possible role of oxytocin. Frontiers in Psychology, 3. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2012.00234

CARLSON, M., & EARLS, F. (1997). Psychological and Neuroendocrinological sequelae of early social deprivation in institutionalized children in Romania. Annals of the New York Academy of Sciences, 807(1), 419-428. https://doi.org/10.1111/j.1749-6632.1997.tb51936.x

Dreisoerner, A., Junker, N. M., Schlotz, W., Heimrich, J., Bloemeke, S., Ditzen, B., & Van Dick, R. (2021). Self-soothing touch and being hugged reduce cortisol responses to stress: A randomized controlled trial on stress, physical touch, and social identity. Comprehensive Psychoneuroendocrinology, 8, 100091. https://doi.org/10.1016/j.cpnec.2021.100091

Field, T. (2010). Touch for socioemotional and physical well-being: A review. Developmental Review, 30(4), 367-383. https://doi.org/10.1016/j.dr.2011.01.001

Floyd, K. (2014). Relational and health correlates of affection deprivation. Western Journal of Communication, 78(4), 383-403. https://doi.org/10.1080/10570314.2014.927071

Goldstein, P., Weissman-Fogel, I., Dumas, G., & Shamay-Tsoory, S. G. (2018). Brain-to-brain coupling during handholding is associated with pain reduction. Proceedings of the National Academy of Sciences, 115(11). https://doi.org/10.1073/pnas.1703643115

Harlow, H. F. (1958). The Nature of Love. American Psychologist, 13, 673-685, 13, 673-685. https://doi.org/10.1037/h0047884

Von Mohr, M., Kirsch, L. P., & Fotopoulou, A. (2017). The soothing function of touch: Affective touch reduces feelings of social exclusion. Scientific Reports, 7(1). https://doi.org/10.1038/s41598-017-13355-7

#15. Miten selvitä erosta tuntien kaikki tunteet? Vieraana Marianne Rantaniitty

Tämän päivän jaksossa vieraana on Marianne Rantaniitty, Facebookin Elämänmyönteinen eroryhmän perustaja.

Marianne jakaa oman tarinansa siitä, kuinka hänestä tuntui kuin tunteet eron hetkellä olisivat musertaneet alleen. Samalla hän kuitenkin lähti rohkeasti kohtaamaan niitä sekä kaikkea itsessään esille noussutta, lempeästi ja itseään kuunnellen.

Hän nostaa esiin monta tärkeää asiaa, joista hän on eron myötä oppinut, kuten omien rajojen ja itsearvostuksen merkityksestä sekä traumojen vaikutuksesta parisuhteissa.

Lisäksi hän puhuu erosta lapsen ja lapsiperheen näkökulmasta sekä siitä, miten tärkeää on huomioida myös lapsen tunteet.

Marianne kannustaa lempeyteen, itsensä kuunteluun, kaikkien tunteiden tuntemiseen sekä muihin ihmisiin tukeutumiseen.

Valtava kiitos Mariannelle hänen tarinansa jakamisesta <3

Seuraa Mariannea Instagramissa @sydamenvaloon

Siirry kuuntelemaan jakso 15. tästä!

#14. Miksi ja miten tutustua itseensä eron jälkeen?

Tässä jaksossa Riia kertoo parilta eri näkökantilta, miksi itseensä tutustuminen on tarpeen ja kannattavaa eron jälkeen. 

Riia esittelee jonkin verran tutkimustuloksia ja jakaa omia sekä haastateltaviensa kokemuksia. 

Hän kertoo, miten voimme oppia tunteidemme kautta. Lisäksi hän kertoo, mitä käytännön tekoja voimme tehdä tutustuaksemme itseemme sekä antaa muutamia kysymyksiä, joihin vastaaminen voi myös johdatella meitä itsemme äärelle. 

Itseensä tutustuminen ei aina ole mukavaa puuhaa, mutta auttaa luomaan tukevaa pohjaa, joka ns. suojelee meitä tulevaisuudessa hukkaamasta osia itsestämme suhteissa sekä saattaa auttaa erosta ylipääsemisessä. 

Kuten aina, hitaasti hyvä tulee. 

Siirry kuuntelemaan jakso 14. tästä!

#13. Kuinka kauan erosta ylipääseminen kestää?

Viimeinen jakso sarjassa, jossa Riia jakaa omia ajatuksiaan viikon aiheesta. Ensi viikolla palataan enemmän tieteen pariin. 

Tapansa mukaisesti Riia vastaa kysymykseen epämääräisesti, sillä siihen ei ole yksiselitteistä vastausta. Riippuu täysin tilanteesta ja yksilöstä. 

Erosta ylipääsemisprosessin aloittaminen voi viipyä, jos ero ei saa tietynlaista päätöstä, vaan ovi on vielä raollaan. 

Erosta seuraavien intensiivisten ns. raakojen tunteiden kesto saattaa olla lyhyempi, kuin mitä ajattelimmekaan. Joskus emme kuitenkaan pääse tunteisiin edes kunnolla käsiksi, jolloin voi olla, että tukala olo pitkittyy. Apua kannattaa tarvittaessa hakea.

Eron kokonaisvaltainen prosessointi vie oman aikansa ja tuo myös mukanaan tunteita. Voimme kuitenkin sekä jatkaa elämässä eteenpäin että jatkaa eron läpikäymistä. 

Joskus ylipääsemisen hitaus turhauttaa, mutta kannattaa muistuttaa itselleen, että sitä ei voi kiirehtiä, vaikka miten tahtoisi. Ja apua kannattaa aina pyytää!

Ensi jaksossa Riia puhuu itseensä tutustumisen roolista eron jälkeisessä prosessissa. Aihe linkittyy hiukan tähän jaksoon, joten jää kuulolle!

Siirry kuuntelemaan jakso 13. tästä!

#12. Voiko kaksi vastakkaista asiaa olla totta samaan aikaan eron jälkeen?

Tässä jaksossa Riia puhuu siitä, kuinka joskus kaksi vastakkaista asiaa, esim. tunnetta voi olla totta samaan aikaan eron jälkeen. Voi olla, että koemme sekä kiitollisuutta että surua. Voi olla, että olemme vihaisia ja rakastamme samaan aikaan. Voi olla, että olemme jatkaneet eteenpäin ja silti kaipaamme. Voi olla, että olemme onnellisempia yksin kuin menneessä suhteessa ja silti välillä kaivata entisen parisuhteen perään. Voi olla, että koemme kipua ja kasvamme samaan aikaan. Voi olla, että olemme helpottuneita ja rikkoutuneita samaan aikaan.  

Esimerkkejä voi olla monia, mutta voimmeko luoda tilaa itsessämme molemmille vastakohdille? Yrittämättä järkeillä tai kieltää kumpaakaan. 

Siirry kuuntelemaan jakso 12. tästä!

#11. Mitä tehdä, kun ex aloittaa uuden suhteen?

Tässä jaksossa Riia puhuu siitä, minkälaisia reaktioita me saatetaan kokea, kun ex aloittaa uuden suhteen. Riippuu täysin tilanteesta, että miten me asiaan reagoidaan, mutta usein me reagoidaan siihen jotenkin. 

Riia kannustaa antamaan omalle reaktiolle tilaa. Hän kuitenkin muistuttaa muutamasta asiasta, joita exän uuden suhteen aloittaminen EI tarkoita.

- se ei kerro mitään sinun arvostasi (vaikka se voi siltä tuntuakin)
- sei ei tarkoita, että teidän kahden välinen suhde ei ollut aito (vaikka se voi siltä tuntuakin)
- se ei välttämättä tarkoita, että ex on päässyt sinusta täysin yli (vaikka se voi siltä tuntuakin ja jopa näyttää siltä)
- se ei tarkoita, että ex ei koskaan välittänyt (vaikka se voi siltä tuntuakin)
- se ei ole myöskään henkilökohtainen ilkikurinen teko sinua vastaan (vaikka se voi siltä tuntuakin)

Vaikka tiedettäisiinkin em. todeksi, niin tunne joka meissä herää on yhtä lailla totta. Annetaan siis molemmille, sekä em. tiedolle että tunteelle tilaa. 

Jos exän uuden suhteen aloittaminen saa meissä aikaan suuria tunteita, niin Riia kannustaa plaamaan taas perusasioiden äärelle. Katse kohti omaa napaa. 

Siirry kuuntelemaan jakso 11. tästä!